Kuntosalin kiinteistön tarina ja tulevaisuus

Taustaa: https://www.ts.fi/uutiset/410023

Lyhyesti:

Toimimme purku-uhan alla olevissa vanhan uimahallin tiloissa. Salin paikalle rakennetaan tulevaisuudessa kerrostalo. Ehkä kolmen, ehkä kuuden vuoden päästä. Salilla ei enää uusita suihkutiloja, lattioita tai tehdä mitään mittavia korjauksia, koska se ei ole enää kannattavaa. Otamme kaiken irti tiloista, ennen niiden purkua. Haluamme tarjota lähiliikuntamahdollisuuden, niin kauan kun se on mahdollista. Laitteita, pienvälineitä ja palveluitamme sen sijaan uudistamme jatkuvasti ja haluamme muilla (kuin upea miljöö) tavoilla tarjota asiakkaillemme mukavan treenikokemuksen! Jos etsit esteettisesti miellyttävää ja kauniisti sisustettua uudenkarheaa salia, emme ole sinulle oikea vaihtoehto. Jos etsit aitoa ja kotoisaa lähisalia, jossa on aivan paras meininki ja tunnelma, olet tervetullut meille!

Vähän pidemmin:

Mikä ihmeen Uittamon kuntosali?

Kuntosalimme toimii vuokralla Uittamolla entisen uimahallin käytössä olleissa tiloissa. Kiinteistön paikalle on lähivuosien aikana nousemassa kerrostalo, koska alueelle on tehty kaavamuutos. Aikataulusta ei vielä meillä, tai tuskimpa oikein kellään, ole tarkkaa tietoa. Olemme päättäneet toimia tiloissa niin kauan kun se on mahdollista. Sen jälkeen etsimme lähialueelta sopivan uuden vuokratilan, jossa voimme jatkaa toimintaa.

Koska tieto rakennuksen purku-uhasta on ollut jo minun ja edellisten toimijoiden tiedossa pidemmän aikaa, ei salille myydä pitkiä jäsenyyksiä tai vuosikortteja. Haluamme toimia ”päivä kerrallaan”. Tulevaisuutta katsotaan aina kolme kuukautta eteenpäin, koska se on meillä pisin salikortti, jonka voi hankkia.

Itse en ole ollut missään tekemisissä uimahalllin lopettamiseen liittyvien päätösten kanssa, enkä ole niihin juuri perehtynyt. Kannattaa keskittyä asioihin, joihin voi vaikuttaa. Eniten voin itse vaikuttaa asioihin Uittamolla luomalla mukavan ilmapiirin kuntosaliharjoitteluun lähellä ihmisten koteja. Siinä tehtävässä lupaan nyt ja lähitulevaisuudessa yrittää parhaani. Laitekantaa uudistamme jatkuvasti ja korjailemme vanhoja laitteita salilla. Koska rakennus puretaan, mittavia remontteja ja uudistuksia itse tiloihin ei valitettavasti ole enää tulossa. Se lienee kaikista ihan ymmärrettävää.

Neljän vuoden yrittäjätaipaleeni aikana, olen saanut viettää noin 20% työajastani tässä purkukuntoisessa kiinteistössä. 80% työajasta on tullut juostua siellä sun täällä, ohjaamassa sitä sun tätä. Nyt olen kuitenkin tehnyt päätöksen käyttää noin 50% työajastani tämän vanhan uimahallin seinien sisällä toimimiseen, kunnes joudumme siirtymään muualle. Toivoisin kovasti, että onnistun vielä kasvattamaan ja parantamaan liiketoimintaa tällä paikalla, ennen salin muuttamista. Toki eihän siinä toivominen auta, vaan kääritään hihat! Otin taas yhden riskin ja palkkasin salille kesäksi muutaman todella reippaalta vaikuttavan kesäapulaisen. Toivottavasti heille riittää hommia ja asiakkaita juttukavereiksi kesän aikana.

Miksi altaassa ei ole vettä?

Neljän vuoden saliyrittäjyyden aikana olen käynyt varmasti yli 100 keskustelua seuraavasta aiheesta: ”Harmi, kun täällä ei enää voi uida.” No jep. Harmi se on yrittäjästäkin. Katselen tyhjää allasta joka päivä. Tästä aiheesta lisää tietoa ja taustaa löytyy tämän blogitekstin alussa olevasta Turun sanomien uutisesta.

Yksi syy omaankin harmin tunteeseen uimahallin loppumiseen on se, että uin kilpauintiaikoina Uittamon altaassa varmasti satoja kilometrejä. 3-6 kilometriä kerrallaan. Ikävä on. Yrittäjyyden alussa näin monesti unta, että olin salaa täyttänyt altaan ja uimme siinä harrasteryhmän kanssa. Tämä on kuitenkin mahdotonta, koska allas ja siihen liittyvät järjestelmät vaatisivat mittavia remontteja.

Mitä tulevaisuudessa?

Saliyrittäjyyden piti olla minulle välivaihe. Vaihe matkalla johonkin. Halusin kehittyä, oppia, luoda jotain mahtavaa ja omannäköistä. Sen jälkeen oli tarkoitus jatkaa eteenpäin johonkin muualle ja muihin puuhiin, kun tila lähtisi alta.

Matkalla kuitenkin tapahtui jotain. Rakastuin matkaan. Saliyrittäjyys on heittämällä antanut enemmän kuin ottanut. Jopa poikkeusaikoina. Epävarmuus on raastanut, mutta salille astuessani olen tuntenut, että olen kotona. Olen kotona monissa paikoissa. Kaikissa niissä, joissa aidosti viihdyn ja ympärilläni on oikeat ihmiset. Kiitos siitä kuuluu tässä tapauksessa teille asiakkailleni. Kiitos siitä, että teitte matkasta sellaisen, jota en ole valmis päättämään. En lopeta purkuun tai muuttoon. Matka tulee jatkumaan. Innoissani odotan, mitä se tuo tullessaan.

Yrittäjän Myday 23.7.2022

AAMU

Laiska yrittäjä aloittaa päivänsä nukkumalla ilman herätyskelloa kymmeneen. Hän ei jaksa nousta saatuaan silmänsä auki. Noin 20 minuutin kuluttua voimia on kerätty riittävästi laihan aamukahvin keittämiseen. Liian vahva aamukahvi pilaa päivän toisen parhaan hetken. Aamuköllöttelyn sängyssä kahvikupin kanssa.

Yrittäjä lojuu pari tuntia lähinnä sängyssä ja pesee pari koneellista pyykkiä. Hän on surkea kokki, joten hän ei kokkaa. Tänään ei edes jaksa tehdä aamupalaa, koska aamu oli vielä normaaliakin hitaampi. Lopullisesti sängystä noustessa kello on lähemmäs 12, joten onkin jo aika suunnata lounaalle.

LOUNAS

12.30 El Nam tarjoilee lounaaksi tarjouksesta kanaburriton.

SIIVOOUSTA

13.30 työpäivä alkaa Uittamon salilta ja edessä on pikasiivous, roskisten tyhjennys ja salin pyykit koneeseen.

UIMAOPETTAMAAN

13.55 yrittäjä nostaisi normaalisti kytkintä, käynnistäisi söpön vespan tai ison moottoripyörän, muttei tänään, koska ne kaikki ovat enemmän tai vähemmän rikki. Neljä kuudesta ajoneuvosta ei edes käynnisty ja viides on talvisäilössä. Heinäkuussa. Mutta ei anneta sen häiritä. Yksi ajoneuvo toimii aina. Siispä yrittäjä pyyhkäisee käymään vanhan kaksitahtisen skootterin ja haisee tänäänkin bensiiniltä.

14.10 yrittäjä saapuu bensan kevyt tuoksu nenässä Kupittaan maauimalaan ja pitää kaksi uinnin yksityisopetusta. Keli on mahtava, koska taivaalla on pilviä ja iho ei kärvähdä heti. Töissä on (kuten aina) ystävällisiä ja palvelualttiita uimavalvojia, jotka kysyvät heti, mitä yrittäjälle kuuluu. Päivä parani siis heti. Oppilaat ovat kivoja ja oppivat tänään erityisen hyvin. Tunnen kiitollisuutta, että saan tehdä juuri tätä työkseni.

Tänään oltiinkin pitkästä aikaa hetki uima-altaassa ilman aurinkorasvaa. Normaaliin ulkotyöpäivään kuuluu kunnon rasvaläträys.

Kuva on parin viikon takaa aurinkoiselta illalta. Täällä saliyrittäjä polttaa nahkansa joka kesä.

16 möngin ylös altaasta ja 16.15 Derbi kaartaa kohti kuntosalia.

PYYKKIHUOLTOA

16.30 ripustan pyykit salilla ja laitan lisää pyörimään.

HIERONTOJA JA PÄIVÄLLISTÄ

16.45 Asiakas hyppää hierontapöydälle. Jes, pääsee tekemään käsillä ja jutustelemaan tutun asiakkaan kanssa.

17.30 Päivälliseksi on puolikas K-Citymarketin herkullista ruispatonkia.

17.45 uusi asiakas tulee sisään, valmiina hyppäämään pöydälle. Jännittää vähän. Uusi asiakas tietää sitä, että täytyy osata käyttäytyä siivosti. Lupaan asiakkaalle vaihtavani ensitöikseni kunnon housut, koska keikun salilla itse leikatuissa farkkushortsijämissä. Asiakas nauraa ja sanoo, ettei hänen takiaan tarvitse, että olen hyvä juuri noin. Huh. Mahtava asiakas. En vaihda housuja ja uskallan olla oma itseni.

19.30 Päivälliseksi numero 2 on puolikas K-Citymarketin herkullista ruispatonkia.

KUKKIEN KASTELUA

20.00 Kukkien kastelua. Ei omien. Omat kukat tapan. Hierojamme kukat täällä salilla olen luvannut yrittää pitkää hengissä. Se on vaikeaa. Salin asiakkailta tuli jo palautetta, että kukat kuolevat, ellen hoida niitä paremmin. Shit. Yrittäjä pinnistelee parhaansa mukaan ja antaa vettä kukille.

ATK-HOMMIA

20.15-00.15

Tietokoneella jumitusta. Palkanmaksuasioiden hoitoa, seuraavan viikon kalenterointia, nettisivujen päivitystä, ajanvarausjärjestelmien testausta ja uuden ajanvarausjärjestelmän upottaminen nettisivuille. Lopuksi tämän päivityksen kirjoittaminen.

Perkele, kun hävettää laittaa ihmisille tärkeitä viestejä klo 23 jälkeen. Mutta minkäs sille voi. Mun aivot on terävimmillään juuri nyt. Jos en laita nyt, jääpi laittamatta.

Kohta on pakko nousta ylös, koska olen vielä luvannut olla kuskina ja pyörähtää Sauvoon. Onneksi kello soi huomenna vasta klo 10, joten herään varmaan sitä ennen. Tänään on vielä luvassa jokaisen päivän paras kohokohta. Omaan sänkyyn rojahtaminen. Mikäs yrittäjän päivässä olisi sitä parempaa? Ei mikään. Hyvää yötä!

-Anni

Lähisalilta vuokrattavissa SUP-lautoja ja kajakkeja

Kesä hiljentää aina jossain määrin kuntosaleja ja ihmiset siirtyvät liikkumaan sisältä ulos. Saliyrittäjälläkin kädet tyhjenevät ohjatuista liikuntaryhmistä ja kalenterista vapautuu tilaa nauttia ulkoilusta. Ja mikä olisikaan parempi tapa nauttia Suomen kesästä, kuin lipua hitaasti tyynen veden vietävänä SUP-laudalla.

Uittamon alueelta suppailuseikkailulle lähteminen onnistuu esimerkiksi Uittamon Paviljongin läheltä sijaitsevalta pikkurannalta. Uittamolla on kuitenkin useimmiten hieman aaltoja ja veneliikennettä, joten aloittelijan ensimmäiseen suppailuretkeen soveltuu kaikista parhaiten esimerkiksi tyyni Littoisten järvi.

Lähisalillamme on vuokrattavana kolme aloittelijalle sopivaa kajakkia, joista kaksi on erityisen helppokäyttöisiä lyhyitä ja leveitä Pelican kajakkeja. Näihin kyytiin nouseminen on helppoa vaikka rannalta kahlaten. Vauhdin huumaan ja edistyneelle melojalle kajakkimme siis eivät ole paras vaihtoehto. Aloittelijalle ja jopa ensikertalaiselle ne kuitenkin soveltuvat erittäin hyvin leppoisaan kesäpäivästä nauttimiseen.

Varaa kajakki käyttöösi: anni@uittamonkuntosali.fi

Vuokrauksen hinta on 40 € / päivä, lisäpäivät 20 €.

Salimme kajakkeja varten meillä on kajakkikärryt, joilla kajakki on helppo vetää rannalle kävellen. Säilytämme kajakkeja noutopisteellämme Kaarinassa, josta on lähimpään rantaan (Voivala) 900m. Varatessasi kajakin käyttöösi Uittamolle, siirrämme kajakin kuntosalille, josta lähimpään rantaan on kilometrin matka. Välineiden käyttämiseen et siis välttämättä tarvitse omaa autoa, vaan matka taittuu kätevästi kävellen.

Jätti SUP-lauta

Tavallisten SUP-lautojen lisäksi vuokrattaviin välineisiimme kuuluu 500 kiloa kantava jättilauta, jolla suppailee helposti neljä henkilöä. Tällä laudalla saat helposti suppailuretkelle mukaan koko perheen tai kaveriporukan! Lähde kehittämään tasapainoasi ja nauttimaan kesäpäivästä yhdessä läheistesi kanssa. Lauta mahtuu rullattuna ja tyhjänä henkilöautoon, josta on mahdollista kaataa takapenkki. (Jättilauta on ollut yrittäjän vuoden 1995 Opel Corsan takana kyydissä.) Jättilaudan vuokraat käyttöösi hintaan 80 € / päivä.

SUP-lautamme ovat yhtä kovaa lautaa lukuunottamatta ilmatäytteisiä, joten niitä on helppo kuljettaa autossa tai jopa kantorepuissa kävellen. Pienemmät lautamme mahtuvat laudan kantoreppuun, joten niiden kuljettamiseen et tarvitse omaa autoa. Laudan vuokrauksen hinta on 40 € / päivä, lisäpäivät 20 €.

Varaa lauta käyttöösi: anni@uittamonkuntosali.fi

Yrittäjän on nyt aika pitää huolta itsestään

Yrittäjä on viimeisen vajaan kahden vuoden ajan keskittynyt pitämään huolta yrityksensä ja oman taloutensa selviytymisestä. Ja tosiaan selviytymisestä. Jos 80% omista säännöllisistä kuukausituloista tulee vesijumppien ym. vetämisestä siellä sun täällä, on niiden yhtäkkinen loppuminen melkoinen kaaos.

Ihmiset ovat viimeisen kahden vuoden aikana kyselleet paljon, että hei mites sali. Miten sali pärjää. Onko sali jouduttu sulkemaan? Kiitos kysymästä. Ihan hyvin salilla menee, mutta yrittäjä pärjää huonosti. Salin lyhyen sulun aikana meillä järjestettiin ulkosalitreeniä, ulkojumppia, käytettiin ajanvarausjärjestelmää ja rampattiin iltamyöhäänkin vielä desinfioimassa kahvoja, tankoja ym. Sulun ja poikkeusajan aikaan tein itse kokoaikaista palkkatyötä ja opiskelin uutta ammattia korjatakseni jumppien poisjäämisen tuoman loven budjettiin ja varmistaakseni pärjäämiseni pandemian mahdollisesti jatkuessa. Tämän lisäksi pyöritin salia poikkeustoimilla ja innovoin vähillä käytettävissä olevilla voimavaroilla asiakkaille korvaavia palveluita. Olin loppu. Ja siltä myös näytin ja kuulostin. Kuva puhukoon puolestaan.

Voitte arvata paljonko jaksoin itse 60-80 tuntisten työ/kouluviikkojen jälkeen treenata. No hiukan joo, mutta melko vähän. Tavalliseen verrattuna ehkä kolmasosan siitä, mitä normaalisti. Söinkö terveellisesti ja säännöllisesti? No en. Nukuinko paljon? No en. Pidinkö kesälomaa? Pari päivää lokakuussa. Näinkö ystäviä ja läheisiä? No en paljonkaan. Olinko hyvä asiakaspalvelija? Harvoin. Oliko pinna kireällä? Ai hiukan. Sainko välillä raivokohtauksia? No ihan hei pari vaan. Itkinkö salilla? Kyllä, ja välillä asiakkaiden nähden. Olinko tyytyväinen itseeni esimehenä? No en todella ollut.

Pidinkö painostani humoristisen visan kuntosalin facesivuilla? No totta helvetissä! Moniko sen näki? Nooo vain yli 100 000 ihmistä. Ei paha hei.

Kannattiko tää sekoilu? No totta helvetissä. Laskut sain hoidettua joutumatta henkilökohtaiseen konkurssiin. Mitä nyt välillä piti vähän tukea Intrumia ynnä muita. Mutta hei jonkun niidenkin toimintaa täytyy rahoittaa. Uusi ammattikin on jees. Voin runnoa ihmisparkojen selkiä auki, jos salit ja jumpat taas loppuu.

Oliko jotain varjopuolia? Olenko kahden vuoden jälkeen hiukan väsyneempi, surullisempi ja huonokuntoisempi? Ehkä. Mutta niihin voi onneksi vaikuttaa parhaiten ihan vaan itse. Onneksi olen hyvinvoinnin ammattilainen ja ajattelin tässä seuraavaksi laittaa itseni kuntoon. Hiukan olen jo aloittanut. Aloitin tärkeimmästä, eli levosta ja palautumisesta. Noin kuukauteen ei ole juurikaan tarvinnut herätä herätyskelloon. Vedän veteläksi sängylle aina kun voin.

Seuraavaksi pidän neljän viikon loman. Tai ”loman”. Suksin sen verran kauas fyysisistä töistä, ettei mitään tuurauksia voi ottaa vastaan. Teen niitä töitä, joita aina haluaisin syventyä koneella tekemään, mutta ei koskaan ehdi. Opiskelen. Suunnittelen uusia jumppia. Teen uusia soittolistoja. Tai ihan mitä nyt sitten huvittaakin tehdä. Mutta en aseta itselleni yhtään tavoitetta, mitä pitäisi saada aikaan. Teen täysin fiiliksen mukaan. Jos huvittaa ensin maata parvekkeella kaksi viikkoa, sen teen. Jos en saa yhtään jumppaideaa tai opi yhtään lihasta latinaksi, niin ei haittaa. Oon ansainnut laittaa neljäksi viikoksi itseni etusijalle.

Jos sais edes melkein tällaisissa maisemissa hörppiä lomalla kahvia, olis aika jees.

Pikkuhiljaa olen päässyt normaaliin aktiivisuusmäärääni kiinni. Jumppia tulee loikittua 8-12 viikkoon, joista useampi on onneksi ollut palauttavaa kehonhuoltoa. Voin kolme kertaa paremmin, kuin pari kuukautta sitten istumatyössä. Keho alkaa pikkuhiljaa tuntua taas toimivalta ja omalta.

Kaikenlaista pientä hommaa on kuitenkin tämän kahden vuoden aikana kasautunut sen verran, että kokoajan olen ollut edelleen menossa. Oon tsempannut jo vähän, mutta ensi viikosta alkaen tsemppaan vielä lisää. Teen töitä joista nautin ja vielä sopivan määrän. Nään kavereita. Käyn salilla. Syön säännöllisesti ja terveellisesti. Ja kohta vielä se loma.

Tuskin koskaan lopetan täysin itseni ruoskimista kohti parempaa suoritusta. Mutta tästä eteenpäin palaan taas 2019 aloittamaani rytmiin. Ensin työ, sitten huvi. Ja vaikka työ on tällä hetkellä useimmiten myös huvia, täytyy välillä tehdä muutakin. Työ on mulle tähänastisen elämäni suurin intohimo. Työ palkitsee, tuo iloa ja mahtavia kohtaamisia ihmisten kanssa. Ainakin silloin, kun siihen pääsee itse vaikuttamaan. Ah. Yrittäjyys. Ja kuka sanoi, ettei yrittäjä voi pitää lomaa? Olen kuullut, että aika moni yrittäjä julistaa näin. No perkele yrittäjäkuoma järjestä se loma ja pidä se. Onko se helppoa? Nohei, mikä asia yrittäjänä nyt olisikaan siitä helpoimmasta päästä? Ei melkein mikään? No niimpä. Mutta me pystytään siihen. Kyllä se tästä.

Aurinkoinen kesälomapäivä loka-marraskuun vaihteessa Sarnicossa.

En tee tänäkään vuonna uudenvuoden lupausta. Mutta nyt teen lauantailupauksen. Aion jatkaa ja edelleen parantaa omasta hyvinvoinnistani huolehtimista. Hyvinvoiva yrittäjä on hyvinvoiva yritys. Ei välttämättä aina pidä paikkaansa, kuten ei itsellänikään tänä- ja viime vuonna. Mutta sitä kohti haluan itse pyrkiä. Olkoon se yksi tavoite vuodelle 2022.

Päivittäinen aktiivisuus

Olen parin viikon päästä ollut puoli vuotta istumatyössä. Työhän on sisältynyt onneksi ollut osittain myös kevyttä puuhastelua ja kävelyä, mutta pääasiassa istumista. Nyt pääsin siis kunnolla itsekin tuntemaan nämä istumatyön vaikutukset kehossa, joiden parissa työssäni puuhailen jatkuvasti.

Normaalisti mun arkeeni kuuluu useimmiten pitkät yöunet, useimmiten ilman herätyskelloa. Päivän aikana olen suurimman osan ajasta liikkeellä, välillä itse enemmänkin jumppaillen ohjauksissa, välillä kevyesti liikuskellen esim. kuntopiirejä, uimaopetuksia tai saliohjauksia pitäessä. Ohjauksia kertyy normaalisti viikkoon 20-30h, riippuen kuinka paljon mulla on PT-asiakkaita salilla tai uimaopetuksessa. Tällaisena päivänä askeleita kertyy helposti 20-30 000 ja istumista ehkä parin tunnin verran.

Hetken aikaa istumatyössä oltuani päätin hankkia aktiivisuuskellon mittailemaan päivittäistä aktiivisuutta, etten ihan kokonaan jämähtäisi penkkiin. Viimeaikoina istumista on kertynyt vaihtelevasti viidestä kahdeksaan tuntiin päivässä, mikä on jo reilusti enemmän, mihin olen tottunut. Ja vaikka vetäisi työpäivän perään kuinka tehokkaan ja hikisen HIIT:in tahansa, ei se vielä ratkaisevasti nosta koko päivän aktiivisuusmäärää.

Kellon hankkiessani valitsin optimistisesti heti suurimman aktiiivisuustason kolmesta vaihtoehdosta. Eikä siinä tietenkään tavoiteprosentit ja liikkumismäärät täyttyneet ensin, kun hyvin harvakseltaan. Innolla odottelin uusia lukemia kellotaulusta, kun normaali arki pamahti käyntiin. Parin ekan normaalin työpäivän aikana aktiivisuustavoitteesta täyttyi heti 135% ja 165%. Askeleita tuli reilut 20 000. Eli liikunta-alalla ei ollut yhtään liioiteltua valita aktiivisuustasoksi huippuaktiivi, vaikka se vähän kilpaurheilijalta kuulostaakin.



Tässä aktiivisuutta pohtiessani rupesin miettimään työssäni kohtaamiani ihmisiä. Monella istuminen täyttää usein lähes koko työpäivän ja vapaa-aikaan kuuluu ehkä TV, puhelin ja muut älylaitteet ja veikkaisin, että harvempi niitä käyttää seisten tai liikkuen. Käyn työssäni paljon keskusteluja siitä, miten se liikkeelle lähteminen on se vaikein kohta koko liikkumisessa. Itsekin jään todella mielelläni pötköttämään, jos ei ole pakko lähteä mihinkään. Vapaampina päivinä itselleni kertyy siis runsaammin makoiluminuutteja, ei niinkään istumista.

Sitten tapaa paljon myös toista ääripäätä, jotka ovat liikkeessä lähes koko ajan. Pyöräillään joka paikkaan, jumppailaan päivittäin ja harrastetaan vaikka ja mitä. Näitä ihmisiä taas saa liikunta-alan ammattilaisena olla muistuttamassa levon ja palautumisen merkityksestä.

Jos istumista kertyy päivän aikana reilummin, esim. 7-9 tuntia, olisi äärettömän tärkeää pitää kunnon tauot ja pyrkiä välttämään istumista vapaa-ajalla. Toisaalta myös fyysistä työtä tekevät puuhastelijan täytyisi välillä muistaa pysähtyä ja levätä.


Yrittäjän päivä 5.9.2021

Olen tämän vuoden aikana kirjoitellut pari pidempää Facebook-postausta yrittäjyydestä. Yksi sukulainen heitti kommenttikentässä ehdotuksen, että mun pitäisi alkaa kirjoittaa blogia. Ja on se useammin käynyt itselläkin mielessä vuosien aikana. Aikaa vaan ei oikein ole tahtonyt löytyä tässä työtä, yrittäjyyttä ja melkein koko ajan myös opiskelua yhdistäessä.

Nyt toki aikaa on tässä vaikka muille jakaa. Hetkellisesti olisi vielä hoidettavana 38 tuntia viikossa palkkatöitä, kuntosaliyrittäjyys, viikottaiset jumppaohjaukset, uimaopetus ja PT-asiakkaat, hierojaopinnot ja joogaopettajaopinnot. Näiden lisäksi kesällä vuokrasin SUP-lautoja. Hengästyttikö lukea toi lista? No niin kaikkia niitä muitakin on alkanut hengästyttää, joille oon kertout, mitä puuhailen tällä hetkellä. En tapaa luetella Facebookissa päivän aikana tekemiäni puuhia. Musta on tuntunut jo pidemmän aikaa, että jos tekisin niin, mulla ei olisi enää yhtään FB-kaveria. Jos sua jostain syystä kiinnostaa vähänkään lukaista, mitä puuhailen, niin tervetuloa kurkkaamaan!

Hyvää yrittäjän päivää kaikille yrittäjille, yrittäjän työllistämille ja yrittäjien asiakkaille <3

-Anni, 27-vuotias liikunta-alan yrittäjä